Ukko Ruuhveltti heräsi mielessäni elämään, kun
tuulipuvuissamme hytisimme ja kahisimme Juhani Aho -museossa. Taas kerran
saimme hyisestä säästä huolimatta (kerran mittari nippanappa piipahti
kymmenessä asteessa) mitä lämpimimmän vastaanoton museoväeltä. Meitä
opastettiin, autettiin ja kerrottiin mainioita tarinoita. Tulipa oppaan kanssa
keskusteluksi vähän asian vierestäkin kuten junamatkailusta Intiassa ja Siperiassa,
äiti Ammasta ja muinaisesta lääkintätaidosta ja nykyajan nuorison
turvattomuudesta. Ja sitten taas
palattiin puheissakin Juhani Ahon lapsuudenkodin tunnelmiin.
Juhani Ahon isä, jota savolaiskansa kutsui Ukko Ruuhveltiksi
oli ollut mainio ja monella tapaa karismaattinen pappi, jolle
sovinnaisuussäännöistä piittaamaton hulimanteripoika oli hiukkasen kova pala.
Jari kuvaa öljylamppua ja opas Mikko Jaatinen tarkkailee. |
Koska Juhani Aho oli papin poika, hän kasvoi pappiloissa: syntyi Lapinlahden
pappilassa, sitten tämänpäiväisessä Mansikkaniemessä ja eilisessä yöpaikassamme
Kyrönniemessä ja sitten vielä Iisalmen isossa pappilassa, joka on nykyään
Seurasaaressa toimistorakennuksena. Luulisi iisalmelaisia harmittavan, että
kunnanisät aikoinaan myivät upean pappilan Seurasaareen, jossa se ei edes ole
arvoisessaan käytössä. Huonekaluja ja esineistöä isosta pappilasta sentään
jätettiin Iisalmeen ja sijoitettiin Mansikkaniemen pappilaan, mikä toisaalta on
vähän hassua: huonekalut ovat vaatimattomampaan Mansikkaniemeen turhan
herraskaiset.
Iisalmen museokokonaisuus on ehdottomasti näkemisen
arvoinen. Kun eteen
avautuu museonraitti, saa saman tien sukeltaa Juhani Ahon
lapsuudenmaisemiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti