Kuopion
korttelimuseoon vuonna 1982 siirretty Minna Canthin salonki on pieni palanen
merkittävän kirjailijan, yrittäjän ja naisasianaisen elämää. Kauniissa vanhassa
pihapiirissä oleva museo sisältää paljon muutakin historiaa siitä, miten
Kuopiossa kaupunkilaiset elivät menneinä vuosina. Museoon meitä johdatti opas
Janne Tuomenlehto.
Tästä peilistä on joskus katsonut kirjailija Minna Canth. |
Parin talon
mitan päässä korttelimuseosta on alkuperäinen Kanttila. Se valtakunta, jota
Minna Canth hallitsi aikanaan 1880- ja 1890-luvulla. Minnan ansioista Kuopion
kaupunki oli silloin yksi suomalaisen kulttuurin keskus. Hänen luonaan kävi
nimekäs joukko vaikuttajia taiteilijoista, kirjailijoista ja näyttelijöistä eri
alojen edustajiin. Minna Canthin luona keskusteltiin niin tyttöjen
koulutuksesta kuin siveellisyyskysymyksestä ja parannettiin maailmaa ihan
oikeasti.
Vain Kanttilan seinassä oleva Minna Canthin kuva kertoo talon aikaisemmasta haltijasta. |
On helppo
ymmärtää niitä kuopiolaisia, joiden mielestä se, että Kanttila on jo
vuosikausia ollut tyhjillään eikä arvoisessaan käytössä, on kulttuuriskandaali.
Paikka tarjoaisi uskomattomat mahdollisuudet Minna Canthin elämäntyötä laajasti
esittelevällä museolle. Pelkästään Minna Canthin merkitys kuopiolaisessa
yritysmaailmassa olisi esittelemisen arvoista, kirjailijuudesta puhumattakaan.
Tällä hetkellä Kanttilan ikkunoista sisään kurkistaessa näkee, että huoneita
käytetään jonkinlaisena rakennustarvikevarastona.
Korttelimuseosta
voi ostaa jääkaappimagneetteja, joissa lukee: ”Kaikkea muuta kunhan ei vaan
nukkuvaa puolikuollutta elämää!”. Se oli Minna Canthin vahva mielipide ja sen
mukaan hän elikin. Sen soisi olevan tämänkin päivän kulttuurivaikuttajien
elämänohje.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti