perjantai 3. elokuuta 2012

Talo niityn keskellä

Viimeinen kohteemme kirjailijakotireissullamme oli iki-ihana Vuorela, Einari Vuorelan syntymäkoti, josta myöhemmin tuli Einari Vuorelan ja vaimonsa Laura Sointeen kesäkoti. Kylläpä he olivat tehneet entisestä torpasta iki-ihanan kesäpaikan. Itse talo – ja myös sivurakennukset – ovat kauniit ja viihtyisät. Niitty ympärillä kukkii kesän eri vaiheissa eri väreissä, perhoset liihottelevat ja mehiläiset surisevat heinäsirkkojen sirityksen säestyksellä. Me vietimme Vuorelassa oikean sydänkesän aurinkoisen päivän.



Oppaamme Eila Luopakka ja Anne poseeraavat Vuorelassa, jonne pääsee kesäisin sopimuksen mukaan iloisen ja paljon tietävän Eilan opastamana.


Vuorelassakin tuli mieleen, etteivät nämä reissumme kirjailijakotimuseoihin todellakaan ole olleet turhia. Niistä on syntynyt paljon kerrottavaa ja me olemme oppineet paljon. Meillä on ollut myös ihmeellistä onnea myötä. Sää on ollut aina oikeanlainen ja olemme tavanneet mitä kiinnostavimpia ja hienoimpia ihmisiä. Vuorelaan mennessämmekin pääsimme yllättäen tutustumaan vanhaan, jo käytöstä poistettuun vesimyllyyn. Oppaamme Eila Luopakka sanoi, ettei itsekään ole koskaan päässyt myllyyn sisälle. Nyt myllyn omistaja, ystävällinen vanha herra, jonka nimeä unohdimme tiedustella, sattui olemaan puita karsimassa myllyn lähistöllä. Hän päästi meidät seikkailemaan vanhan myllyn sisuksiin. Yhtäkkiä saimme siis oppitunnin siitä, miten aikoinaan tuotettiin lähisähköä varsin ekologisesti!

Nyt on haikea olo. Kirjailijakotimuseoihinkin voi ihan totta jäädä koukkuun!

1 kommentti:

  1. Kiitos hienosta kierroksesta ja hyvin kirjoitetuista ja kiinnostavista jutuista. Toivomus: Käväiskää vielä Saarikosken ja Turtiaisen kirjoitusmaisemissa.
    Jään odottamaan kirjaanne.
    Erkki K

    VastaaPoista